Vanha lakana on erinomaista matonkudetta; pehmeää ja loimeen uppoutuvaa.
Leikkaan mielelläni maton kuteet itse; tulee tasalaatuista.
Näin ihanasti on kulunut nämä pääsisäisen pyhät. Tänään aamulla piipahdin kutomokerholla kutomassa shaaliini viimeiser langat. Päättelin kauniisti ja tein tilaa seuraavalle kutojalle. Tässä kuvia: Villahuopaa ei saa lyödä tiiviisti. Polkusten vaihto jo tässä vaiheessa sitoo langan. Valmista tulee sukkelaan tukille Lopuksi muutama lanka pitämään työtä kasassa. 200cm yhteensä hapsut mukaan lukien ! Hapsut pahvilla merkattuna, seuraava voi tulla!
Ouh, kaunista maton pintaa ja väriä. Itsekin tykkään käyttää vanhoja lakanoita maton kuteina ja oikeastaan vain ja ainoastaan. Värjäilen, jos ei värit osu oikein kohdalleen. Nautin siitä ja sanonkin usein, että se on minulle 'taulun maalaamista'.
VastaaPoistaNiin näissä on aina semoinen sommittelun ja tutkimisen paikka. Ei voi vain paukuttaa menemään. Ehkä tässä se maton kutomisen ihanuus piilee.
Poista