Kutomine

                                                                             💓 💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓                                    Tässä jouluinen poppana valmiina tunnelmalliseen joulun viettoon.      💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓💓

                                                                 💝 Vielä hetki ennen joulua💝 Kutomisissani pikkupuissa jatkuu pellavaloimen kutominen. Loimi on 14 m pitkä, kaikkea on mahdollista kutoa. Haluan kuitenkin kutoa pellavaa pellavalle; pikkupyyhkeitä, pussukoita, saunatyynyjä, huiveja jne. jne. katsotaan mitä vielä on haaveissa. Isoissa puissa on poppanaloimi juuri loppumassa, täytyy harkita mitä seuraavaksi....

Nyt pääsin nauttimaan kutomisesta. Pellavaisia pikkupyyhkeitä, pieniä helmiä tulossa. Rullasukkula oikein lentää viriössä. Pienet kangaspuut ovat suloiset kutoa. Sama loimi mutta erivärinen kude, kuinka kaunis se on ! Minulle tulee mieleeni tästä kankaasta farkku. Nämä ensimmäiset pikkupyyhkeet olen kutonut palttinalla. Polkusimiin olen sitonut myös toimikkaan, sen kauniin nousevan viivan.

Pellavapyyheloimesta muistin napata kuvat niisimisestä ja kudontavalmiista loimesta. Tukille kiertäminen oli oma operaationsa 14m pitkälle loimelle ja kuvaus unohtui :) Pirtaan pistely on yksi lempipuuhistani, tässä pirta on tosin 40 ja olisin tarvinnut 80 joten kaksi lankaa on kussakin piinraossa.   Näin nämä loimilangat ovat sitten järjestyksessä. Seuraavaksi lupaan laittaa kuvia kutomisesta.

Nämä pienet villaryijyt onnistuivat upeasti. Kauniit maanläheiset sävyt yhdistettynä auringon keltaiseen ja taivaan sineen. Alimmaisessa ryijyssä on maan mullan sävyjä.       Tämä pikkutyyny on kuin koru. Lämmin villa pehmittää niskan tai selän jomotuksen.  

Pikkupuista sain jo osan villakudonnaisia pois. Fiilistelen mitä näistä ompelen.. muutama kaulaliina, kassi vaiko tyyny 💝 Sitten ryijykokeiluja, hidasta, rauhallista ja pehmeää tekemistä.. silloin tällöin muutama nukka sinne ja toinen tänne. Taitaa olla TaIdETTa 😊  

Ensin tarkkaa suunnittelua ennen loimen luontia. Haluan tehdä talven aikana aurinkoisia        keittiöpyyhkeitä. Vuosien varrella minulle on kerääntynyt erillaisia pellavalankoja, näistä kehittelin loimen. Osa on paksumpaa, osa sileämpää mutta eiköhän näistä saa yksilöllisen loimen.                                        Loimilangat ovat niin kauniit tummia loimipuita vasten.                                          Valmis letti, kaunis! Itse tehty! Olen ylpeä tekijä!

Tilaustyön jälkeen innostuin kutomaan poppanaa. Ihana rouhean pinta antaa pehmeyttä sisustukseen. Poppanan leveys on 60cm.       Kutomista täytyy hiukan hidastella, jotta voin nautiskella kutomisesta mahdollisimman pitkään. Seuraava poppana joulun väreissä ? ehkäpä..  

Lopettelen poppanan kutomista näillä väreillä, pohdin tuossa kutoessani onko viininpunainen syksyn väri. Töistä eilen tullessa Pasilan liepeillä huomasin viininpunaista olevan kaikkialla, miten nyt vasta huomasin syksyn värit koko loistossaan: vihreää, keltaista, oranssia, punaista, ruskeaa, valkoista ja mustaa kaikissa sävyissä. Syksy on ihanaa aikaa.       

    Upea sammapeite oli Honkalammella Espoossa. Niin vihreää ja raikasta, syksy on tullut.   Luonto inspiroi kutomisissa; poppana karpalon ja metsän sävyissä. Kutoessa voi tuntea metsän tuoksut.  

Poppanan pinta on rouhea sitä on vain pakko silitellä.  Perinteinen poppana sana tulee venäjänkielestä (pokrov) peitto.  Poppanat tunnettiin Karjalassa ja Kainuussa. Aluksi poppana oli hevosen loimi ja sängyissä sitomassa patjan ruisolkia. Nyt poppana on arvostettu pöytäliina, tyynynpäällinen tai sängynpeitto, kassi...............

Aloitin pitkästä aikaa poppanoiden kutomisen. Tilaustyö siivitti mukavasti poppanoiden maailmaan. 6 säikeinen kalalanka loimena ja ohut puuvillakude. Poppanaa pitää muistaa kutoa hellästi ja ajatuksella 😀

Poppanan teko alkoi ! Tekeminen minulla alkaa tosiaan AIVAN alusta eli loimen luomisella. Kangaspuilla kutomisessa minua viehättääkin juuri se käsillä tekeminen alusta pitäen.  Laskin että jokainen loimilanka (yhteensä 248 lankaa) on ollut sormissani viisi kertaa ja jopa yksitellenkin 3 kertaa ! Tämä on myös muodikasta; Ainutlaatuinen, kotimainen, käsityö, laadukas ja kestävä💓 Vyyhdinpuu on oiva apu loimen luomisessa, tämäkin työvälinen löytyi kirpikseltä. Luon loimen työhuoneeni Lapinlahden vanhan sairaalan käytävässä, entisen ylilääkärin asunnon oven edessä. 💓

  Sain kauniin sisustuskuvan asiakkaani kesäkodista. Matot olen kutonut kangaspuilla. Kuteet ovat puhtaita puuvillaisia kierrätyskuteita sekä ripaus trikoota ryhdistää mattoa. Tekisi mieli syventyä hyvään dekkariin elokuun illassa.

Tänään olen Lapinlahdessa Förmaaki kaupassa myymässä kutomiani tuotteita. Tervetuloa 12-15 Lapinlahdenpolku 8 A, 00180 Helsinki. Metrolla Ruoholahteen tai ratiovaunulla 8 Marian pysäkille. Förmaakissa on myynnissä myös upeita akvarellikortteja, tilkkutyötyynyjä, kuvataidetta sekä huolella valittuja ajan patinoimia aarteita menneiltä vuosilta.  

Loimi on onnistuneesti puissa. Kudon kaksi mustaa mattoa tähän loimeen ja sitten kolmen maton sarja on valmis. Kangaspuut toimivat hyvin. Mustaa on tosiaan montaa sävyä. Tässä matossa on ostokuteena musta trikoo, kierrätyskuteina värjätty puuvilla (vanha lakana) ja T-paitoja. Kauniita mustia sävyjä.

144  lankaa  järjestyksessä  tukilla.   Loimen  kiertämistä ei voi yksin tehdä,  tarvitaan  ainakin kaksi käsiparia; loimitukkia kiertämään yksi käsipari ja toinen pitämään loimea kireänä. Hyvä jos              kolmaskin käsipari löytyisi ohjailemaan loimilankoja. Ihan tasainen ei tullut mutta asettuu kuitenkin hyvin tukille.  Kohotinvarpa nostaa loimilangat niisimistä varten sopivasti silmien tasalle. Tiuhtavarvat pitävät sisaruslangat ojennuksessa. Hyvin valmisteltuna työ sujuu nopeasti ja tarkasti.

Luon kangaspuihini ensimmäisen mattoloimen. Valitsin 15 säikeisen mustan kalalangan. Ostan loimilangankin kierrätyksestä jos suinkin on mahdollista. Nämä langat olen ostanut Hämeenlinnasta muutama vuosi sitten. Luomapuutkin on evakkomatkan tuomisia. Nitisevät ja natisevat mutta toimivat kyllä. Loimen luominen alkaa hevosenhäntäsolmusta ! ja sitten vain pyöritellään... 144 lankaa kauniisti järjestyksessä. Varmistan vielä ruseteilla että langat eivät mene sekaisin. Lointa on myös helpompi käsitellä kun rusetteja on noin 2m välein. Palmikointia, tässä saa taiteilla käsillä ja jaloilla ettei luomapuut pyöri liian nopeasti. Hyvin sujui. Lopputuloksena kaunis palmikko. Naruja siellä ja täällä varmistamassa että palmikko aukeaa vaivattomasti kun aloitan seuraavaa vaihetta; loimen puihin vedon.

Varpapuun kangaspuita ei taideta tehdä enää, en löytänyt hakemallakaan tietoja tehtaasta. Kun tehdas on suljettu ei ole tainnut olla internettiä. Nyt täytyy hakea tietoa sitten kirjastosta ja kirrputoreilta. Sain nämä kauniit kotimaiset kangaspuut  ystävältäni, hän ei pystynyt viemään kangaspuita uuteen kotiinsa kerrostaloon. Ihanaa ajan patinaa. Nämä kangaspuut on ostettu uutena 1968. Puuosien pinnassa on pellavaöljy, mikä tekee tuon kauniin värin kangaspuihin. Kaunis ajanpatina saa näkyä näissä puissa; himmeä kiilto ja kulunut pinta. Pyöreäksi kulunut puun pinta tuntuu lämpimältä ja sileältä käden alla. Tuskin maltan odottaa, että saan luotua uuden mattoloimen näihin puihin. Se loimen luominen on sitten huomisen hommia... tarina jatkuu ..

Villaloimea riittää aina vaan, teen noin 2m pitkää kangasta, katsotaan tuleeko tästä huivi. Pienet TOIKAN kangaspuut ovat helpot ja kepeät kutoa; nekin kierrätetyt :) Sidonta on kaunis toimikas. Käytän raitoina langan loppuja, tässä pehmeä turkoosi lanka on mennyt sykkyrälle.  Vahvistan pörröistä turkoosia tavallisella 100% villalangalla. Kaikki kierrätyslankaa niin loimi kuin kudekin.